lauantai 30. lokakuuta 2010

Kirkko ja kaupunki

Heräsin. Ajatus löi kuin tahtoen herättää. Verenkierrossa kiersi ajatus, jos äitini näkisi minut nyt. Aloin tehdä runoa, joka alkaa noilla sanoilla ja on puhtaasti jonkunlainen teema. Jos äitini näkisi minut nyt, nukkumassa yli vuosien, kuoleman, nälän,pelon, kaipuun, nimien, kirjoitusten.
Ihminen rakastelee kuulemma keskimäärin 15100 kertaa elämänsä aikana. Jos keski-ikä on 78 niin se tekee noin 5 kertaa viikossa. Ahdistaa tuollainen tieto. Tappelin pesukoneen kanssa, vesi avautui siitä lattialle, kuin synnit. Ystävä ei tiennyt monen aikaa, miten kuinka. Historiasta vapaata miestä tai naista ei ole. Ollaan saamari sätkynukkeja. Kättelin Kortteista, se on kymmenen parhaan joukossa. Enkelikuoro laulaa. Tänään olen koskettanut puhelinta, tietokonetta, kitaraa, kameraa, jääkaappia, erilaisia ruoka-aineita, kynää, luottokorttia, lasia, mukia, kahvipakettia, mandariinia. Ihmistä en vielä. Negatiivinen asenne. Polaroidkatse. Viinihylly notkuu valintoja. Miten tästä kaikesta pääsee ulos. Antakaa lääkkeitä, antakaa rakkautta, ihan mitä vain paitsi vääränlaista profetiaa. Ollaan samassa veneessä kaikki, pian ilman tulppaa niinkuin eilisessä Jarmuchin elokuvassa. It's a sad and beautiful world, so buzz off!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti