Heräsin. Ajatus löi kuin tahtoen herättää. Verenkierrossa kiersi ajatus, jos äitini näkisi minut nyt. Aloin tehdä runoa, joka alkaa noilla sanoilla ja on puhtaasti jonkunlainen teema. Jos äitini näkisi minut nyt, nukkumassa yli vuosien, kuoleman, nälän,pelon, kaipuun, nimien, kirjoitusten.
Ihminen rakastelee kuulemma keskimäärin 15100 kertaa elämänsä aikana. Jos keski-ikä on 78 niin se tekee noin 5 kertaa viikossa. Ahdistaa tuollainen tieto. Tappelin pesukoneen kanssa, vesi avautui siitä lattialle, kuin synnit. Ystävä ei tiennyt monen aikaa, miten kuinka. Historiasta vapaata miestä tai naista ei ole. Ollaan saamari sätkynukkeja. Kättelin Kortteista, se on kymmenen parhaan joukossa. Enkelikuoro laulaa. Tänään olen koskettanut puhelinta, tietokonetta, kitaraa, kameraa, jääkaappia, erilaisia ruoka-aineita, kynää, luottokorttia, lasia, mukia, kahvipakettia, mandariinia. Ihmistä en vielä. Negatiivinen asenne. Polaroidkatse. Viinihylly notkuu valintoja. Miten tästä kaikesta pääsee ulos. Antakaa lääkkeitä, antakaa rakkautta, ihan mitä vain paitsi vääränlaista profetiaa. Ollaan samassa veneessä kaikki, pian ilman tulppaa niinkuin eilisessä Jarmuchin elokuvassa. It's a sad and beautiful world, so buzz off!
lauantai 30. lokakuuta 2010
maanantai 25. lokakuuta 2010
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Juhlaruno
Juhlaruno
Esa
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
ihmisten sokeutta ajan näkymättömien voimien edessä.
Tule takaisin,
sinä joka olet leikkivä lapsi.
Tule takaisin,
sinä joka et vielä ollut oppinut mitään.
Sinua minua ikävöin kuin entistä rakastettua.
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
ihmisten tietoista siirtymistä eteenpäin.
Älä tule takaisin,
sinä joka olit leikkivä lapsi.
Älä tule takaisin,
sinä joka et ollut vielä oppinut mitään.
Tarvitsemme nykyistä sinua.
Jos ikävöi liikaa voi menettää nykyisen ja tulevan.
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
yhä seison tässä ja katson sinua
kuin välillämme ei olisi päivääkään,
kuin välillemme olisi solmittu
ystävyyden ajaton liitto.
Tuukka
Tulee ystävälliset kasvot ja varoittaa
eteisen varjoista niin synkistä
ettei ole oppinut nimeämään yhtäkään omista tunteista
tarttuvasti saapuu,
ne herkät huulet jotka kerran
pyöristyivät, myös uudestaan
sellaiseen pelottavaan
kun lataan itseäni
ja minun uneni on silloin surullinen, kun se sanoo
mutta ennen pitkää se on huudellut vieraissa pöydissä
ja paininut tiensä kaamoksesta
sen loistavat aikeet toistuvat
Esa
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
ihmisten sokeutta ajan näkymättömien voimien edessä.
Tule takaisin,
sinä joka olet leikkivä lapsi.
Tule takaisin,
sinä joka et vielä ollut oppinut mitään.
Sinua minua ikävöin kuin entistä rakastettua.
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
ihmisten tietoista siirtymistä eteenpäin.
Älä tule takaisin,
sinä joka olit leikkivä lapsi.
Älä tule takaisin,
sinä joka et ollut vielä oppinut mitään.
Tarvitsemme nykyistä sinua.
Jos ikävöi liikaa voi menettää nykyisen ja tulevan.
Voi vuosien selvänäköisyyttä,
yhä seison tässä ja katson sinua
kuin välillämme ei olisi päivääkään,
kuin välillemme olisi solmittu
ystävyyden ajaton liitto.
Tuukka
Tulee ystävälliset kasvot ja varoittaa
eteisen varjoista niin synkistä
ettei ole oppinut nimeämään yhtäkään omista tunteista
tarttuvasti saapuu,
ne herkät huulet jotka kerran
pyöristyivät, myös uudestaan
sellaiseen pelottavaan
kun lataan itseäni
ja minun uneni on silloin surullinen, kun se sanoo
mutta ennen pitkää se on huudellut vieraissa pöydissä
ja paininut tiensä kaamoksesta
sen loistavat aikeet toistuvat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)